DIE LORELEY
Oopperan paluu näyttämölle yli 130 vuoden jälkeen
Fredrik Paciuksen Die Loreley -ooppera esitetään tammikuussa 2019 Aleksanterin teatterissa. Oopperan kantaesitys oli myös Aleksanterin teatterissa yli 130 vuotta sitten vuonna 1887. Sen jälkeen Die Loreleyta ei ole esitetty näyttämöllä. Vuonna 2019 tulee 210 vuotta suomalaisen taidemusiikin isänä pidetyn ja Maamme-laulun säveltäjän Fredrik Paciuksen syntymästä.
pe 11.1.2019 kello 19:00, Aleksanterin teatteri
su 13.1.2019 kello 16:00, Aleksanterin teatteri
ti 15.1.2019 kello 19:00, Aleksanterin teatteri
to 17.1.2019 kello 19:00, Aleksanterin teatteri
la 19.1.2019 kello 19:00, Aleksanterin teatteri
Die Loreley -oopperaproduktiota tukevat:
Svenska litteratursällskapet i Finland (Fredrik Pacius minnesfond)
Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Niilo Helanderin Säätiö
Musiikki: Fredrik Pacius
Libretto: Emanuel Geibel
Ohjaus: Ville Saukkonen
Kapellimestari: Mikk Murdvee
Lavastaja: Tinde Lappalainen
Puvustaja: Hanna Hakkarainen
Koreografi: Laura Humppila
Valosuunnittelija: Janne Teivainen
Maskeeraussuunnittelija: Sini Silfvenius-Bart
Kuoronjohtaja: Visa Yrjölä
Orkesteri: Ylioppilaskunnan Soittajat
Esityksen kesto noin 2,5 tuntia.
Esitetään saksaksi, tekstitys suomeksi ja ruotsiksi.
DIE LORELEY – PACIUKSEN VIIMEINEN SUURTEOS
Suomen taidemusiikin isä Fredrik Pacius (1809–1891) sävelsi kaksi varsinaista oopperaa: Kaarle-kuninkaan metsästys -oopperan (Kung Karls jakt, kantaesitys 1879) ja Die Loreley -oopperan (kantaesitys 1887). Toisin kuin Kaarle-kuninkaan metsästystä, Die Loreley -oopperaa ei juurikaan esitetä nykyisin, eikä sitä ole esitetty näyttämöllä kertaakaan vuoden 1887 kantaesityksen jälkeen.
Pacius sävelsi kaksinäytöksisen oopperan Emanuel Geibelin saksankieliseen librettoon, joka oli alun perin tarkoitettu säveltäjä Felix Mendelssohnille. (Linkki Emanuel Geibelin librettoon.)
Ooppera perustuu väljästi saksalaiseen kansantarinaan Loreleysta. Metsästysretkellään palatsikreivi Otto kohtaa Lenoren, jonka kauniiseen lauluun Otto ihastuu. Hän on kuitenkin kihloissa kreivitär Berthan kanssa eikä voi perua häitään. Lenore haluaa kostaa ja pakenee Reinin rannalle. Siellä hän pyytää voimien apua, ja hänestä tulee tarujen Loreley.
ROOLEISSA
(Linkki esiintyjien ja toteuttajien esittelyihin)
Reinintyttäret: Katriina Kantola, Mari Lehtomäki, Iida Tuliainen
Metsästysseurue, nunnia, surusaattue: Aleksi Ampuja, Aino Granström, Joel Hukki, Mona Mustakallio, Pyry Poutanen, Markus Ronkainen
Kylän lapsia: Amelia Ager-Wick, Iiris Karppo
Kyläläisiä ja viinitarhureita
Sopraanot: Saara Hakala, Olga Kurikka, Johanna Ludwig, Jenni Oksanen, Anna Pulliainen, Hannamaria Suvinen
Altot: Xiaoyu Chen, Linnea Hartwall, Lotta Hyvärinen, Tuike Lehko, Miia Murtonen, Elli Sen
Tenorit: Antti Kataja, Jouko Kelomäki, Tuomas Koskinen, Marko Tuupainen, Ville Romanov
Bassot: Lauri Marjamäki, Raigo Megerild, Jouni Salmi, Eero Sipilä, Akusti Suominen, Otto Veltheim
Orkesteri: Ylioppilaskunnan soittajat
I viulu: Matti Fredriksson, Emilia Hellsten, Liisa Koivusalo, Marjukka Laurola, Karoliina Murtola, Henriikka Pilpola, Juhana Rautavirta
II viulu: Marina Ferreira, Ursula Hehnen, Elina Karvonen, Lotta Karvonen, Kristina Niiranen, Elina Sarkkinen
Alttoviulu: Iida Falck, Pirita Hauta-Aho, Suvi Kurki-Suonio, Helmi Lempinen, Juho Simola, Kaija Sivonen
Sello: Simone Boi, Kalle Järvelä, Aino Liutu, Toni Lähteinen, Aina Sundås
Basso: Lempi Kokk, Lauri Supponen, Juho Vikman
Huilu: Laura Korhonen, Iida Paukkunen, Ilona Saarikoski, Aura Salonpää
Oboe: Tiia Huotari, Katariina Mäkilä, Iiris Särkilahti, Annika Venäläinen
Klarinetti: Nelli Heikkilä, Julia Kontio, Daniel Landau, Maarit Rytioja
Fagotti: Tuuli Ahonen, Joona Corner, Antje Förster, Maria Kivistö
Käyrätorvi: Janne Karvonen, Maren Nielsen, Matias Ruotsalainen, Gösta Ölander
Trumpetti: Tommi Ahonen, Tuomas Tiainen, Risto Vesala
Pasuuna: Lauri Aaltonen, Ilkka Malinen, Mira Mattila, Heikki Vesala
Lyömäsoittimet: Eetu Paljakka
JUONISELOSTE
Otto, palatsikreivi
Bertha, kreivitär von Stahleck, Oton morsian
Leupold, Oton kamaripalvelija
Hubert, viinitilanomistaja Bacharachissa
Lenore, Hubertin tytär
Reinald, Hubertin viinitilan kirjuri
Metsästysseurue, nunnia, surusaattue, Reinin tyttäret, kyläläisiä ja viinitarhureita
I NÄYTÖS
Rein
Metsässä: Palatsikreivi Otto ja hänen kamaripalvelijansa Leupold ovat metsästämässä. Otto on kihloissa kreivitär Berthan kanssa ja on menossa seuraavana aamuna vihille hänen kanssaan. Otto kertoo Leupoldille, että neljä kuukautta aikaisemmin hän oli tavannut viehättävän Lenore-neidon. Lenore on viinintilanomistaja Hubertin tytär Bacharachista. Otto oli rakastunut neitoon. Ristiriitaisessa tilanteessa rakkaus kutsuu mutta uskollisuus velvoittaa Ottoa. Leupold kehottaa jättämään hyvästit neidolle, sillä muuten Otto katuisi. Leupold lähtee pois. Otto kutsuu Lenorea, joka kertoo kaivanneensa Ottoa. Otto tunnustaa rakastavansa Lenorea mutta yrittää kertoa olevansa kihloissa. Lenore kuitenkin kehottaa puhumaan myöhemmin ja rakastamaan tänään. Lenore ja Otto kuulevat, kuinka luostarin kappelin kellot soivat, ja Otto muistaa omat häänsä. Parin on erottava, mutta Otto ei saa sanotuksi syytä. He hyvästelevät toisensa. Nuoret tytöt laulavat Ave Mariaa, ja Lenore rukoilee suojelusta rakkaudelleen.
Kylällä: Kylän miehet lastaavat viinitynnyreitä veneeseen Reininlaaksossa Hubertin johdolla. Reinin viini on menossa linnaan Oton ja Berthan hääjuhliin. Kylän naiset koristelevat vihkimistä edeltäviä juhlia. Lenore saapuu paikalle. Kylän tytöt tervehtivät Lenorea. Kun muut jatkavat koristelutyötään, Reinald tunnustaa Lenorelle rakastavansa häntä. Lenore pyytää Reinaldia jättämään hänet rauhaan. Oton ja Berthan metsästysseurue tulee juhlapaikalle. Hubert tervehtii ja onnittelee nuortaparia. Lenore saapuu ja huomaa, että morsiamen vierellä on Otto. Lenore järkyttyy, ja Hubert ihmettelee tyttärensä käytöstä. Otto kieltää tuntevansa Lenorea, joka vaipuu pyörtyneenä maahan. Otto alkaa tuntea syyllisyyttä. Vihkiparin on kuitenkin lähdettävä hääjuhliinsa linnaan.
Linnassa: Bertha ja Otto ovat menossa nukkumaan. Yöllä kalliolla Reinin rannalla tuulien, ilman ja syvyyksien äänet puhuvat. Lenore tuntee olevansa petetty ja hylätty. Hän vannoo kostoa Otolle ja tämän suvulle kärsimyksistään. Lenore kutsuu Reinin voimia auttamaan. Reinin tyttäret vaativat palkaksi sydäntä ja rakkautta: Lenoresta pitää tulla Reinin morsian, Loreley. Lenore suostuu, ja Reinin voimat lupaavat kostoa Otolle.
II NÄYTÖS
Huostaanotto
Häät
Kylällä: Muutaman kuukauden kuluttua viinitarhurit vaimoineen laulavat ylistystä syksyn sadolle. Hubert kertoo, että Oton ja Berthan häät olivat loppuneet sekasortoon. Uskottomuutensa vuoksi Otto on julistettu kirkonkiroukseen. Lenore vietiin luostariin, jonne Otto ei pääse. Reinald yrittää lohduttaa kärsivää Hubertia. Sairas Lenore tulee paikalle ja saa kuulla Berthan kuolleen murheeseen. Lenore pyytää isäänsä viemään hänet jonnekin kauas pois. Otto saapuu kylään rosvojoukkonsa kanssa. Otto ilmoittaa käyvänsä sotaa koko maailmaa vastaan. Reinald yrittää puolustautua Ottoa vastaan viinitarhurien kanssa. Otto vaatii Lenorea Hubertilta. Otto kuulee Lenoren äänen ja ryntää hänen luo. Syntyy tappelu, ja Lenore pakenee. Tappelun keskeyttää Berthan ruumissaatto. Nyt Otto saa tietää, että Bertha on kuollut.
Reinillä: Lenore laulaa menetetystä rakkaudestaan. Otto pyytää anteeksi tekojaan, mutta Lenore torjuu hänet ja pyytää unohtamaan menneet – myös onni on mennyttä. Henget vaativat Reinin morsiameksi tuomittua Lenorea jäämään ja hylkäämään rakkautensa. Hubert, Reinald ja kyläläiset löytävät Lenoren. Hubert pyytää lastaan mukaansa, mutta Lenore kieltäytyy – nyt hän on Reinin morsian, Loreley.